maanantai 24. syyskuuta 2018

Rv 10+0 ❤️

Tänään poksuu pyöreitä eli raskausviikko 11 alkaa! Voi mahdoton miten "pitkällä" jo ollaan, ensimmäinen "neljännes" on jo taputeltu 😊 Olo raskauden suhteen on vieläkin aika epätodellinen, vaikka varhaisultrassa ja ekassa neuvolassakin on jo käyty 😄 Raskausoireet ovat myös muistuttaneet läsnäolollaan, mm. viime viikosta alkaen pahoinvointi on lisääntynyt huomattavasti ja olen saanut ottaa kaverilta lainaksi saadut SeaBand-pahoinvointirannekkeet käyttöön. En kyllä ole kummoista apua niistä saanut, tai sitten en niitä oikeaan paikkaan ole saanut aseteltua.. 😑 

SeaBand-pahoinvointirannekkeet

Viime viikonloppu meni vapaiden osalta enemmän vuoteessa pötkötellessä, sillä jatkuva etova olo ja heikotus vei voimia. Sitten yhdistetään siihen vielä lähes jatkuva nälkä mutta kadoksissa oleva ruokahalu, niin paketti on valmis 👍Tähän mennessä parhaiten minulle ovat maistuneet jääkaappiviileät hedelmät ja mehut. Appelsiinimehu, vesimeloni, satsumat ja omenat ovat listani kärkipäässä 😍 Lisäksi nälkä ja vessahätä ovat alkaneet herättää minut kertaalleen joka yö. Todella kiva.. 😒 Viime yönä heräsin klo 24, sitä edellisenä klo 04. Etenkin työpäivinä nämä yöheräilyt ovat varsin tympeitä, koska ne tarkoittavat katkonaista ja huonosti nukuttua yötä, mikä taas ilmenee väsymyksenä, mikä taas aiheuttaa herkemmin pahoinvointia 😒 Etovan olon lisäksi myös nännikipu on voimistunut. Tai en tiedä voinko sitä kivuksi sanoa, mutta joka tapauksessa nännit tuntuvat herkemmiltä kuin aiemmin. Rinnat minulla on ennestään aika isot, joten niissä en ole huomannut juurikaan eroa. Mutta vatsan turvotus! Se on välillä AIVAN järkyttävää! Etenkin iltaisin. Mahaa minulta löytyy siis ihan omasta takaa, ja aiemminkin mahaa on herkästi turvotellut ja se on syystä tai toisesta pömpöttänyt (mikä on johtanut tarpeettomiin raskausuteluihin työkavereiden suunnalta). Mutta ennen sitä on saanut vedettyä sisäänpäin vaikka olisi turvottanut, niin nytpä ei saakaan!

Rv 9+6 ja vatsan iltaturvotus..

Olen tietoisesti pyrkinyt välttämään vanhempieni luona vierailua, sillä pelkään äitini huomaavan tämän turvotuksen ja arvaavan uutisemme, ennenkuin olemme sitä halukkaita kertomaan  Olemme miehen kanssa puhuneet, että kertoisimme raskaudesta läheisille vasta ensi viikon np-ultran jälkeen, olettaen että ultrassa on kaikki hyvin. Jännittää jo valmiiksi onko pienellä vielä kaikki hyvin, toivon ainakin tämän lisääntyneen pahoinvoinnin enteilevän hyvää. En millään malttaisi odottaa että pääsemme vanhemmilleni uutisen kertomaan, heille tämä on ensimmäinen lapsenlapsi ja äiti on kuulema jo ihan valmis mummoksi 😄 

Olenkin miettinyt jotain hauskaa tapaa kertoa ilouutinen, onko teillä ehdotuksia tai ideoita? Miten olette itse kertoneet raskausuutisesta läheisille?


Lopuksi vielä odotettavia "etappeja":
- ylihuomenna seulonta+neuvolan verikokeet
- ensi viikon lopulla np-ultra ❤️ (rv 11+4)
- ensimmäinen neuvolalääkäri 22.10 (rv 14+0)
- toinen neuvolakäynti 20.11 (rv 18+1)



5 kommenttia:

  1. Turvottelua myös täällä, olo on todella tönkkö! Kiva että teillä on sekä nt-ultra että lääkäri! Meidän kunnassa taas nt-ultra lasketaan lääkärikäynniksi ja sen takia vasta rv 26-28 on "eka" lääkäriaika. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on myös hienoa, että meillä on tuo lääkärikäynti :) Mutta onpa jännä mitenkä Suomen kokoisessa maassa vaihtelee nämä käytännöt! Luulisi että olisi jonkinlainen yhtenäinen linja näissä neuvoloidenkin toiminnassa :/

      Poista
  2. Onpa ihana blogi sulla, saa kivasti vertaistukea ja toivoa itsellekin. Paljon onnea raskaudesta ja hyvää vointia koko loppuraskauteen 😊Meillä on kolmannen lapsen yritys meneillään. Alkuraskauden keskenmenoista touvuttu ja ekat piinaviikot kkm jälkeen käynnissä 😅

    Me kerrottiin mun vanhemmille esikoisesta lykkäämällä vain neuvolakortti käteen heti ekan neuvolan jälkeen jo 😊
    Toisesta odotettiin kertomista muutama viikko kauemmin ja puettiin esikoiselle "isoveli" paita päälle 😄 Kummankaan vanhemmat ei tästä ymmärtänyt 🙄
    Nyt tämän mahdollisen kolmannen lapsen kohdalla tahdon myös odottaa kertomista sinne np.ultraan... Tuo kkm muutti mun ajatuksia..
    Tsemppiä sinne! Odotan jo innolla teidän ultrakuulumisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi ja mukavaa että olet löytänyt blogiini! :) Pahoittelut keskenmenosta,mutta toivotaan teille pian uutta tärppiä paremmalla onnella! <3 Ja kiitos onnitteluista :) Toivotaan että olisi hyviä uutisia tänne viikon päästä kerrottavana :)

      Poista
  3. Huh, tuo alkuraskauden pahoinvointi on kyllä niin raskasta! Toisaalta mikään ei maistu ja toisaalta pitää olla koko ajan syömässä :D mä en kanssa kummemmin huomannut noista rannekkeista apua, vaikka mulla ne kerran ihan akupunktiotakin harrastava lääkäri laittoi oikeaan kohtaan (satuin käymään hänen vastaanotollaan migreenin vuoksi raskaana ollessani). Ja se turvotus on kyllä kans aivan omaa luokkaansa! Silti sitä vaan taas tekee kaikkensa, että pääsee takaisin siihen tilaan, vaikka pahimman pahoinvoinnin ja väsymyksen kanssa tuli mietittyä, että miksi sitä on itsensä siihen tilanteeseen laittanut ja miten ihmeessä siitä selviää! :D nopeaa menee aika, kun siellä jo np-ultra ihan nurkan takana <3 tsemppiä!!

    VastaaPoista