Olen pikkutytöstä asti tiennyt haluavani jonain päivänä äidiksi.
Varsinaista vauvakuumetta minulla ei kuitenkaan ole ollut ennenkuin
vasta pari vuotta sitten. Vakaa ja onnellinen parisuhde + muutenkin
turvallinen elämäntilanne oli alkusysäys vauvakuumeelleni. Tuolloin
mainitsin miehelleni jälkikasvun hankkimisesta, mutta tuolloin hän "ei
ollut valmis" tai hänen mielestään "ei ollut oikea hetki". (Mieheni on myös minua jokusen vuoden nuorempi, joten silläkin voi olla tekemistä asian kanssa.) Painostamalla
ei saa aikaan muuta kuin mielipahaa, joko ei sitten toiselle
osapuolelle niin myöhemmässä vaiheessa itselleen. Koska tahdoin (ja
tahdon) lapsemme olevan haluttu, annoin asian tuolloin jäädä "muhimaan"
mieheni mieleen.
Nyt viime kuukaisina vauvakuumeeni on taas kovasti nostanut päätään, jopa voimakkaampana kuin aiemmin. En tiedä, onko syy se että ikäni alkaa lähentelemään 30 vuotta vai se, että pienokaisia on tänä aikana tupsahdellut lähipiiriimme. Lisäksi minua kalvaa se pelko, ettei raskautuminen onnistukaan niin helposti.Vuosien hormonaalisen ehkäisyn jälkeen voi mennä pitkäänkin ennenkuin kierto kunnolla käynnistyy ja normalisoituu, enkä itse halua sen takia turhaan "jahkailla" tämän asian kanssa, kuten miehelle asiaa perustelin. Parempi on aloittaa nyt, niin huomaa sitten jos se raskautuminen ei onnistu, niin pääsee sitten tutkimuksiin ja mahdollisiin hoitoihin tms. Mieheni taas kertoi, että häntä ei ole missään vaihessa, nyt tai aiemmin, huolettanut kuinka hän tai me lapsen kanssa pärjäisimme, vaan enemmänkin se kuinka pärjäisimme rahallisesti. Yhdessä tulimme siihen tulokseen, että kyllähän muutkin samanlaisissa elämäntilanteissa ihan meidän lähipiirissämmekin ja ylipäänsä näkyvät pärjäävän, joten miksei mekin?
Tänään siis juttelimme mieheni kanssa pitkään ja hartaasti, ja olimme molemmat sitä mieltä, että lopetan ensi kuussa ehkäisyrenkaan käytön ja vauvalle annetaan lupa tulla! :) "Tulee jos on tullakseen", puhuimme, mutta minä taidan olla kuitenkin salaa se "innokkaampi" osapuoli, heh. Ehkäisyrenkaan poisto on 9.3. Sen jälkeen tulevan tyhjennysvuodon jälkeen olisi suotavaa odottaa ensimmäisiä luonnollisia kuukautisia ennen yrityksen aloittamista. Saa nähdä, jaksaako odottaa sinne asti..
Aloitin tämän blogin, että saan purkaa omia ajatukisa ja tuntemuksia liittyen vauvakuumeeseen ja raskaustoivomuksiin. Ja toimiihan blogi tavallaan myös kierto-ja (jossain vaiheessa) odotuspäiväkirjanakin 😊 Ja mistä sitä tietää, saattaahan näistä minunkin jutuista olla jollekin hyötyä vauvakuumeillessa.
Nyt viime kuukaisina vauvakuumeeni on taas kovasti nostanut päätään, jopa voimakkaampana kuin aiemmin. En tiedä, onko syy se että ikäni alkaa lähentelemään 30 vuotta vai se, että pienokaisia on tänä aikana tupsahdellut lähipiiriimme. Lisäksi minua kalvaa se pelko, ettei raskautuminen onnistukaan niin helposti.Vuosien hormonaalisen ehkäisyn jälkeen voi mennä pitkäänkin ennenkuin kierto kunnolla käynnistyy ja normalisoituu, enkä itse halua sen takia turhaan "jahkailla" tämän asian kanssa, kuten miehelle asiaa perustelin. Parempi on aloittaa nyt, niin huomaa sitten jos se raskautuminen ei onnistu, niin pääsee sitten tutkimuksiin ja mahdollisiin hoitoihin tms. Mieheni taas kertoi, että häntä ei ole missään vaihessa, nyt tai aiemmin, huolettanut kuinka hän tai me lapsen kanssa pärjäisimme, vaan enemmänkin se kuinka pärjäisimme rahallisesti. Yhdessä tulimme siihen tulokseen, että kyllähän muutkin samanlaisissa elämäntilanteissa ihan meidän lähipiirissämmekin ja ylipäänsä näkyvät pärjäävän, joten miksei mekin?
Tänään siis juttelimme mieheni kanssa pitkään ja hartaasti, ja olimme molemmat sitä mieltä, että lopetan ensi kuussa ehkäisyrenkaan käytön ja vauvalle annetaan lupa tulla! :) "Tulee jos on tullakseen", puhuimme, mutta minä taidan olla kuitenkin salaa se "innokkaampi" osapuoli, heh. Ehkäisyrenkaan poisto on 9.3. Sen jälkeen tulevan tyhjennysvuodon jälkeen olisi suotavaa odottaa ensimmäisiä luonnollisia kuukautisia ennen yrityksen aloittamista. Saa nähdä, jaksaako odottaa sinne asti..
Aloitin tämän blogin, että saan purkaa omia ajatukisa ja tuntemuksia liittyen vauvakuumeeseen ja raskaustoivomuksiin. Ja toimiihan blogi tavallaan myös kierto-ja (jossain vaiheessa) odotuspäiväkirjanakin 😊 Ja mistä sitä tietää, saattaahan näistä minunkin jutuista olla jollekin hyötyä vauvakuumeillessa.
Olen niin onnellinen! 💑 💕
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti